Logistiikkapalvelun SLA-kriteerit kaupan alalla
- 26.5.
- 2 min käytetty lukemiseen
Kaupan alan yrityksen logistiikkakumppanin valinta on hankintaprosessi, jossa paperilupaukset eivät riitä. Kun toimitusviiveet näkyvät suoraan myyntiluvuissa, SLA-rakenne on sopimuksen tärkein osa – ei liite. Käymme tässä artikkelissa läpi kolme tasoa, joiden varaan molemmin puolin toimiva 3PL-kumppanuus rakennetaan: kustannusrakenne, käynnistysprosessi ja tekninen integraatioarkkitehtuuri.
Kustannusrakenne: kiinteästä muuttuvaan
Oman varaston kiinteät kulut, ml. kiinteistö, vakiohenkilöstö, WMS-lisenssit, kalusto, jne. eivät skaalaudu ketterästi liikevaihdon mukana. 3PL-mallissa merkittävä osa kustannuksista taas muuttuu tunnetusti volyymisidonnaisiksi: maksu syntyy toteutuneista käsittelyistä, ei seisovasta kapasiteetista.

Kriittinen huomio hankintapäättäjälle: SLA-rakenne on syytä sitoa kustannusmalliin. Jos operaattori ei saavuta sovittua toimitusvarmuusprosenttia, asiakkaan maksama kustannus elää suorituksen mukana – ei pelkkien lupausten.
TOIMIVAn SLA-RAKENTEen määrittely
Tavanomainen SLA sisältää toimitusvarmuuteen, tarkkuuteen ja raportointiin liittyvät mittarit. Meillä suoritustasoa seurataan asiakkaan kanssa sovituilla intervalleilla. Tietyissä tapauksissa sovittua SLA:ta voidaan soveltaa kannustinperusteiseen bonus-malus-palkkiomalliin.
Toimitusvarmuus: Lähtöprosentti sovittuun aikaikkunaan (tyypillisesti 99,5 % tai parempi). Kaupan alan toimittajilla tämä kytkeytyy suoraan vähittäiskauppiaiden tilausehtoihin ja sopimussakkoriskiin.
Keräilytarkkuus: Virheettömien rivien osuus kaikista kerätyistä riveistä (tavoite ≥ 99,8 %). Palautuslogistiikka on keräilyvirheestä johtuvan reklamaation kallein seuraus.
Varastosaldojen tarkkuus: Jatkuvan inventoinnin tuloksena syntyvä saldotarkkuus (≥ 99,5 %). Virheellinen saldo tarkoittaa yliostoa tai puutetta – molemmat näkyvät taseessa.
Raportoinnin ajantasaisuus: Saldot, toimitustapahtumat ja poikkeamat saatavilla reaaliajassa – ei seuraavana aamuna.
Haltuunottovaihe: sopimuksesta tuotantoon
Käynnistysprojekti eli onboarding toteutetaan tyypillisesti muutamassa viikossa. Projekti toteutetaan vaiheistaen, ja sen lopputuloksena muodostuu riittävä data ja selkeät tuotantoprosessit sekä asiakkaalle, että varastolle.

Käynnistysprojektin kriittisiin aika on mahdollinen haltuunottovaiheeksi tai rinnakkaisajovaiheeksi kutsuttu jakso, jolloin vanhan ja uuden operaattorin järjestelmät valmistautuvat fyysiseen tavaran siirtoon ja prosessit pyörivät hetken päällekkäin, kunnes integraatio on vahvistettu tuotantodatalla. 3PL:lle haltuunottovaihe on kuvattu selkeänä prosessina ja hoituu joustavasti vahvalla kokemuksella.
Integraatioarkkitehtuurin tekniset vaatimukset
Kun puhutaan kaupan alan yrityksistä, järjestelmänä pyörii tyypillisesti jonkinnäköinen tuotannonohjausjärjestelmä (ERP) tai tilausten ajosysteemi (OMS). Sillä on myös mahdollisesti EDI-liikennettä vähittäiskauppakumppaneiden ja keskusliikkeiden suuntaan sekä yksi tai useampi verkkokauppa-alusta. 3PL-varasto-operaattorin tuotanto taas toimii varastohallintajärjestelmän (WMS) ympärillä. Näiden järjestelmien integroitavuus ja datan siirto on ollut aiemmin haaste. Meidän kohdalla tätä ongelmaa ei enää ole, sillä käytössämme olevan SaaS-pohjaisen Ongoing WMS:n yksi keskeisistä eduista on avoin API-rajapinta, joka mahdollistaa ketterän integroimisen laajasti erilaisiin asiakasjärjestelmiin.

Minimivaatimukset toimivalle integraatiolle:
REST API tai SOAP-rajapinta tilausten välittämiseen reaaliajassa
EDI-tuki (EDIFACT tai X12) kauppaketjujen suuntaan, jos asiakas toimittaa vähittäiskaupalle
Varastosaldojen push-päivitys asiakkaan ERP:iin vähintään tunnin välein
Poikkeamahälytykset automaattisesti – ei manuaalisen raportin varassa
Integraatiomäärittelyt käydään läpi käynnistysvaiheen teknisessä työpajassa.
